Vuoden 2020 lopulla kysyimme taiteen perusopetuksen oppilaitosten johdolta ja henkilöstöltä, miten pandemia on muuttanut heidän työtään ja toimintaympäristöään, ja mitä vaikutuksia sillä voi olla tulevaan?
Etäjohtamisen käytäntöjen kehittämisestä on nyt puolentoista vuoden kokemus. Korona-aikana on korostunut yhteisöllisyys ja kokemusten jakaminen. Kollegojen ja yhteisön tuki on ollut äärettömän tärkeää ja se on kannatellut niin johtajia kuin opettajia läpi poikkeuksellisten aikojen. Yhdessä asioiden ratkominen onkin yksi merkittävä asia, mikä korona-aikana on korostunut. Etä- ja hydridimallit ovat mahdollistaneet monelle tuntiopettajalle ja osa-aikaiselle työntekijälle entistä paremman osallistumisen yhteiseen tekemiseen.
Kyselymme nosti esiin johtajien kokeman tuen tarpeen. Johtajalle tukea ovat tarjonneet esimerkiksi eri liittojen yhteistyöverkostot. Erilaisissa tapaamisissa, koulutuksissa ja aamukahvitilaisuuksissa on ollut korona-aikana mukana ennätysmäärä väkeä. Tämä kertoo sekä yhteisöllisyyden tarpeesta että halusta kuulla toisia ja jakaa yhteisiä kokemuksia. Työkulttuurin muuttuessa nopeaa tahtia pandemian siivittämänä, johdolla on tarvetta ja tahtoa laajemmalle koulutukselle tulevaisuuden johtamistaidoista.
Työhyvinvoinnin välineet tukemaan etä- ja hybridityötä
Työhyvinvointi on ollut koetuksella pandemia-aikana. Sillä, että lasten harrastustoiminnan jatkuvuus on saatu turvattua, ja että opetusta voitiin kevään 2021 aikana monin paikoin toteuttaa lähiopetuksena erityisjärjestelyin, on ollut suuri merkitys myös työyhteisöjen hyvinvoinnin näkökulmasta. Irtisanomisia ja lomauksia on ollut alalla suhteellisen vähän ja työpaikat onnistuttu pitkälti säilyttämään.
Koronan vuoksi käyttöön otetut työskentelyn muodot tulevat varmasti säilymään osana arkea myös pandemia-ajan jälkeen. Työhyvinvointiin panostaminen ja työhyvinvoinnin välineiden kehittäminen etä- ja hybridityöntekijöitä tukeviksi on tärkeää. Kyselymme vahvistaa näkemyksen siitä, että paras tulos saavutetaan, kun koko työyhteisö on mukana toimivien yhteisten mallien suunnittelussa.
Verkkopedagogiikka osaksi opettajien koulutusta
Kokemukset ovat vahvistaneet koko oppilaitosyhteisön osaamista ja samalla lisänneet ymmärrystä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia verkko-opetuksella, striimauksilla ja taltioinneilla voi oppilaitoksen arjessa olla. Etäopetuksen ja striimausten käytännöt ovat vakiintuneet ja vahvistuneet monin osin osaksi arkea.
Parantuneen laitekannan myötä etäopetuskausia on ollut myös helpompi järjestellä ja esitys-, konsertti- ja festivaalistriimaukset ovat tuoneet oppilaitosten toiminnan entistä laajemmin saataville. Esimerkiksi Kuopion konservatorion ammatillisen koulutuksen LIEKEISSÄ-festivaali keräsi lähes 5 000 katsojaa ja Turun konservatorion ja musiikkiopiston koordinoimat Lasten musiikkijuhlat huikeat 26 000 näyttökertaa. Näyttökertoja on kertynyt varmasti myös maantieteellisesti perinteisiä tapahtumia laajemmalta alueelta.
Taidealan verkko-opetuksen lisääntyessä ja kehittyessä koko ala tarvitsee lisää tietoa ja koulutusta verkkopedagogiikasta. Nämä teemat tulee saada vahvasti mukaan tulevien opettajien koulutukseen sekä opettajien ja johdon täydennyskoulutukseen.
Saatujen kokemusten pohjalta on hyvä jatkaa alan kehittämistä ja yhteistä keskustelua. Olevan ja tulevan muutoksen keskellä tarvitaan osaavia johtajia ja yhteistyötä.
Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto TPO, toiminnanjohtaja
Hannele Louhelainen, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, erityisasiantuntija
Taija Lähdetie, Suomen konservatorioliitto, toiminnanjohtaja
Kirjoitus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n, Kansalaisopistojen liiton, Kansanopistoyhdistyksen, Suomen Kuntaliiton, Suomen konservatorioliiton, Taiteen perusopetusliiton, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä loppuvuodesta 2020. Vastaajia oli yhteensä 1084, joista taiteen perusopetusta edustaa 520 ja vapaata sivistystyötä 528 henkilöä. Peilaamme taiteen perusopetuksen vastaajien ajatuksia pandemian mukanaan tuomista muutoksista kolmen blogikirjoituksen sarjassa, joista tämä on viimeinen. Tutustu myös: osa I ja osa II.