Oppilaat ja työyhteisö ovat työssäjaksamisen voimavara

Etusivu/ Ajankohtaista/ Oppilaat ja työyhteisö ovat työssäjaksamisen voimavara

Vuoden 2020 lopulla kysyimme taiteen perusopetuksen oppilaitosten johdolta ja henkilöstöltä, miten pandemia on muuttanut heidän työtään ja toimintaympäristöään, ja mitä vaikutuksia sillä voi olla tulevaan?

Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tehdään jo suunnitelmia poikkeusajan aiheuttaman oppimisvajeen kiinni kuromiseksi ja syksyn opetuksen järjestämiseksi. Jotta oppilaille voidaan tarjota parasta, on myös oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitettävä huomiota. Työhyvinvoinnin lisääminen taiteen perusopetuksen kentässä ansaitsee tekoja kaikissa henkilöstöryhmissä.

Pandemia-aika on ollut kaikille rankka, ja takana on lukuisia yllättäviä kokemuksia ja tilanteita. Toiminnan uudelleen suunnitteluun, henkilöstöjärjestelyihin ja opetustiloihin liittyvien muutosasioiden lisääntyminen oli kuluneen vuoden aikana yhteydessä työn kuormittavuuteen. Epävarmuus tulevasta ja vastuu oppilaan terveydestä vaikuttivat väistämättä työn tekemiseen ja jaksamiseen. 

Vaikka kuormitusta oli etenkin alkuvaiheessa paljon, ja erityisesti rehtoreiden työtuntien määrä jatkoi kasvuaan vielä syksylläkin, on poikkeusaika tuonut mukanaan myös uusia oppeja ja oivalluksia.

Yhteinen kokemus on korostanut työyhteisön ja oppilaan kohtaamisen merkitystä 

Kyselymme vastausten perusteella lähiopetukseen palaamisen syksyllä 2020 koettiin lähentäneen työyhteisöä, mutta myös oppijat nauttivat lähiopetuksen uudelleen käynnistymisestä. Yksi vastaajista toteaa, että ”Sain kyllä etäopetuksen aikana uudenlaisen suoran kontaktin oppilaisiini ja nyt syksyllä jälleennäkeminen on ollut vielä merkityksellisempää kuin normaalin kesätauon jälkeen. Huomasin todella, kuinka kiintynyt olen heihin ja miten tärkeänä osana arkeaan he pitävät minua ja taidekoulua”.

Tilanteessa, missä moni asia piti laittaa uuteen uomaan, oli hyvällä tuella merkitystä. Valtakunnan tai koulutuksen järjestäjän tasolta saadun tuen opetuksen järjestämiseksi koki riittävänä kolmasosa vastaajista. Opettajista puolestaan kaksi kolmasosaa sanoi oppilaitosten antamien ohjeistuksien olleen selkeitä ja opetusta pystyi toteuttamaan niiden avulla hyvin. Myös kollegoiden ja työyhteisön riittävä tuki etäopetuksessa oli yhteydessä hyvään työssäjaksamiseen. 

Kulunut vuosi kasvatti pedagogista digiosaamista 

Suurin osa vastaajista sanoo, että ajasta on opittu paljon ja työssä on koettu työn iloa ja imua. Erään vastaajan sanoin: ”Paljon viisastuttu, kehitytty ja oppeja hyödynnetään varmasti pandemian jälkeenkin”.

Vaikka pandemia vielä monin tavoin rajoittaakin toimintaamme, on katse suunnattu jo tulevaan. Etätyö ja teknologia linkittyvät yhä vahvemmin opetukseen. Muutos ei koske vain korona-aikaa, vaan muovaa koulutusta tulevaisuuden taiteen perusopetukseksi. 

Opettajat kokevat, että valmiutta etäopetukseen on pidettävä yllä jatkossakin, ja pedagogisia taitoja ja menetelmiä on kehitettävä myös digitaalisen oppimisympäristöön sopivammaksi. Vastaajista lähes kaksi viidesosaa kokee oman osaamisen muuttuneen paljon tai jonkin verran pandemian aikaisten työhön liittyvien järjestelyjen johdosta. Digitaalinen osaaminen on kasvanut puolella vastaajista ja pedagoginen osaaminen kolmanneksella vastaajista.

Vastaajista osa mainitsee myös, että taiteen perusopetuksen toimintakulttuuri ja -rakenteet ovat muodostuneet palvelemaan lähiopetusta. Tällöin myös omaa ammatti-identiteettiään on joutunut haastamaan uudella tavalla. 

Eräs vastaajista kiteyttää ajankuvan sanoin: ”Ehkä tällaisessa tilanteessa olisi helpompi olla vähemmän kokenut ammattilainen. Ei olisi jatkuvasti vertailukohtaa siihen, miten oikeasti pystyisi tekemään työnsä paremmin, vaikuttavimmin ja aidommin. Menisi vaan tilanteen mukana nuoruuden innolla ja silmälapuilla sivuilleen vilkuilematta. Ja toisaalta, kokemus antaa perspektiiviä hyväksyä asioita, joita ei olisi omalle opettajauralleen koskaan kuvitellut osuvan. Lopputulema kiertyy aina oppilaaseen, jonka vuoksi tätä työtä tehdään. Jaksan, koska – oppilaat!”  

Kyselyymme vastanneiden viesti on kirkas. Taiteen perusopetuksen toiminnan jatkuminen pandemian aikana on osoittanut koulutuksen tarpeellisuuden myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukijana.


Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto TPO, toiminnanjohtaja
Hannele Louhelainen, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, erityisasiantuntija
Taija Lähdetie, Suomen konservatorioliitto, toiminnanjohtaja 

Kirjoitus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n, Kansalaisopistojen liiton, Kansanopistoyhdistyksen, Suomen Kuntaliiton, Suomen konservatorioliiton, Taiteen perusopetusliiton, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä loppuvuodesta 2020. Vastaajia oli yhteensä 1084, joista taiteen perusopetusta edustaa 520 ja vapaata sivistystyötä 528 henkilöä. Peilaamme taiteen perusopetuksen vastaajien ajatuksia pandemian mukanaan tuomista muutoksista kolmen blogikirjoituksen sarjassa. Osa I.