Taiteen perusopetuksen lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän uudistamista valmistelevassa työryhmässä on tarkasteltu mahdollisia rahoituksen lisäosan perusteita. Yhtenä vaihtoehtona on esiin nostettu monitaiteisuus. Ryhmä on käynyt keskustelua siitä, mitä monitaiteisuus oppilaitoksessa tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että samassa oppilaitoksessa opetetaan useampaa taiteenalaa, yhteistyötä eri taiteenalojen välillä, vai selkeästi suunniteltua, integroitua monitaiteista opetusta?
Usein monitaiteisuudesta puhuttaessa nähdään uhkana, että se tarkoittaisi vähän sitä ja vähän tätä. Huolena ja pelkona on, että laatu kärsisi, meiltä ei enää valmistuisi taitavia oppilaita, joilla olisi valmiudet hakeutua taiteenalan ammattiopintoihin, eikä enää tulisi uusia tulevaisuuden taiteen huippuosaajia ja taiteen ammattilaisia. Monitaiteisen koulun rehtorina (tanssi, teatteri, sirkus, kuvataide, mediataide; animaatio ja sarjakuva, sekä laajennettu kuvataide, jossa on arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) ajattelen usein myös monitaiteisesti, enkä näe tämänkaltaista uhkaa. Monitaiteisessa opetuksessa opetussuunnitelma ja opintokokonaisuudet suunnitellaan siten, että eri taiteet tukevat toisiaan ja oppimista. Se ei myöskään poissulje laadukasta taiteen perusopetusta ja erityisosaamisen kehittymistä eri taiteenaloilla. Monitaiteisessa varhaisiän opetuksessa oppilas saa myös kokemusta siitä, mitä eri taideaineet ovat. Perusopintoihin mennessä hän kiinnostuu ehkä jostakin taiteenalasta enemmän, ja valitsee sitten tietyn taiteenlajin ns. pääaineekseen, jota muut taiteet tukevat.
Monitaiteisuus laajentaa osaamista muttei synny itsestään
Me tarvitsemme laaja-alaisia ajattelijoita ja tekijöitä. Oppilaan näkökulmasta monitaiteisuuteen kasvaminen laajentaa ajattelua, avarakatseisuutta sekä ymmärrystä eri taiteenaloista. Se puolestaan lisää eri taiteenlajien arvostusta. Oman kokemuksen kautta lapsi ja nuori kiinnostuu myös katsomaan ja kokemaan eri taiteenalojen tuotantoja ja näyttelyitä. Taiteen kentällä, kuten muillakin elämän aloilla tarvitaan monipuolisuutta ja moniosaajia. Esimerkiksi tanssitaiteessa ei enää riitä, että hallitsee vain jonkin tanssitekniikan.
Monitaiteisten koulujen haasteena on usein se, että taiteenalat ovat hyvin erilaisia ja niihin liittyy erityispiirteitä, mitkä tulee ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa, opetustyössä, tiloissa ja välineissä. Emme voi tasapäistää kaikkea, mutta voimme luoda ymmärrystä eri taiteenalojen tarpeista ja mahdollistaa monitaiteisen opetuksen. Yhteiselle suunnittelulle, keskustelulle ja ymmärryksen luomiselle on oltava aikaa. Opetus on usein pariopettajuutta tai moniopettajuutta, jolloin eri taiteenalan opettajat suunnittelevat ja tekevät yhteistyötä ja jopa opettavat yhdessä. Oppilaitos tarvitsee eri taiteenalojen asiantuntijuutta myös hallinnossa, jotta opetettavien taiteenalojen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Monitaiteinen asiantuntijuus täydentyy rehtorin lisäksi apulaisrehtorilla, monitaiteisella johtotiimillä, vastuu- tai suunnitteluopettajilla tai taideainelinjan vastaavilla opettajilla.
Entä miten yhteistyö toisten oppilaitosten kanssa voisi avata mahdollisuuksia monitaiteiseen opiskeluun? Siihenkin tarvitaan yhteistä aikaa ja osaamista. Monitaiteisuus oppilaitoksessa sekä yhteisprojektit ja produktiot eri oppilaitosten yhteistyönä vaativat lisää resurssia.
Tanssitaiteen produktioissa monitaiteisuus vahvasti läsnä
Esimerkiksi tanssitaiteessa, kuten monessa muussakin taiteenalassa, monitaiteisuus on läsnä arjen opetuksesta produktioihin. Tanssitunnilla ja produktioissa on lähes aina mukana musiikkia tai äänimaailmaa (musiikki ja mediataide). Esitystilanteessa ja koreografiassa pelkkä tanssitekniikka ei riitä, vaan esiintymiseen on tuotava tulkinta ja ilmaisu (teatteri). Teoksessa on myös usein skenografisia osa-alueita, kuten lavastusta, tarpeistoa (arkkitehtuuri ja kolmiulotteisuus, kuvataide) ja valot (valotaide ja mediataide). Tanssijat tai esiintyjät ovat lähes aina pukeutuneet esiintymisasuihin (käsityö). Koreografiassa hyödynnetään usein muun muassa akrobatiaa (sirkus) ja puhekaan ei ole enää epätavallista (sanataide, teatteri). Parhaimmillaan tanssiteoksen luomisprosessi suunnitelmasta, koreografiasta ja käsikirjoittamisesta valmiiksi teokseksi on hyvin monimuotoinen ja monitaiteinen, ja parhaimmillaan kaikkien asiantuntijuutta ja osaamista hyödyntävä. Se vaatii yhteistyötä ja ymmärrystä eri taiteenaloista ja niiden erityispiirteistä, jotta voidaan puhua samaa kieltä. Tällöin toimimme saman päämäärän saavuttamiseksi ja eri taiteenalat nähdään tasa-arvoisina.
Lisäisikö monitaiteisuuden tunnistava joustava rahoitusjärjestelmä saavutettavuutta?
Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei mahdollista sitä, että taiteen perusopetuksen oppilaitos voisi halutessaan käynnistää toisen tai kolmannen taiteenalan opetuksen ja toteuttaa monitaiteista opetusta sille myönnetyllä valtionosuusrahoituksella. Valtionosuus saadaan, ja se tulee käyttää, ennalta määriteltyjen taiteenlajien opetukseen. Jotta monitaiteisuus voisi toteutua paremmin, tulisi uuden lain ja rahoitusjärjestelmän olla nykyistä joustavampi. Työryhmän pohdintaan myös jää, miten monitaiteisuus määriteltäisiin ja miten sitä mitattaisiin ja seurattaisiin, mikäli siitä muodostettaisiin peruste mahdolliselle rahoituksen lisäosalle.
Kiinnostava kysymys on myös monitaiteisuuden merkitys saavutettavuuden lisääjänä. Voisiko esimerkiksi niillä paikkakunnilla tai syrjäseuduilla, missä ei välttämättä ole mahdollista opiskella yhtä taiteenalaa läpi oppimäärän, johtuen esimerkiksi oppilaiden tai opettajien vähäisestä määrästä, saada taiteen perusopetuksen oppimäärän suoritetuksi eri taideaineita yhdistämällä? Olisiko mahdollista luoda oma opetussuunnitelma monitaiteiselle oppimäärälle? Tällöin tavoitteet olisivat tietysti erilaiset ja kokonaisuuteen voisi kytkeytyä myös jonkinlainen etäopetussuunnitelma.
Mia Lappalainen
STOPP ry – Suomen tanssioppilaitosten liitto puheenjohtaja
TPO-liiton blogisarjassa seurataan hallitusohjelmaan kirjatun taiteen perusopetuksen lain uudistamisen etenemistä. Aiemmat kirjoitukset löytyvät sivuston kohdasta blogit.
Lue lisää: Opetus- ja kulttuuriministeriön hankesivu Uudistuva taiteen perusopetus