TPO-liitto lausui ja oli valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kuultavana hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Teemana taide ja kulttuuri: talousarvioesityksen keskeiset painotukset ja kipupisteet.
Taiteen perusopetusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
Hallitus antoi esityksensä (HE 115/2026) uudeksi laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi eduskunnalle kesäkuussa 2026. Esitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen taiteen perusopetuksen lain ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta opetuksen saavutettavuuden parantamiseksi eri taiteenalat huomioiden. Hallitus ei kuitenkaan talousarvioesityksellään vuodelle 2027 tue asettamaansa tavoitetta täysimääräisesti, eikä näin ollen ole kaudellaan viemässä ohjelmaansa kirjattua uudistusta päätökseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lain ja rahoitusjärjestelmän uudistusta valmistellut työryhmä ehdotti 10 miljoonan euron tasokorotusta taiteen perusopetuksen momentille 29.80.34. Tasokorotus sisältyi myös opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotukseen vuodelle 2027. Hallitus ei tasokorotusta kuitenkaan esitä.
Rahoitusta tarvitaan erityisesti valtionosuuden piirissä olevien oppilaitosten verkoston laajentamiseksi eri taiteenaloille. Taiteen perusopetuksen valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 138 oppilaitosta, joista yksi on arkkitehtuurikoulu, yksi sanataidekoulu, viisi teatterikoulua, viisi sirkuskoulua, kuusi käsityökoulua, 13 tanssioppilaitosta, 18 kuvataidekoulua ja 89 musiikkioppilaitosta. Valtionosuussuoritteista noin 90 % kohdentuu musiikin opetukseen. Valtionosuusrahoituksen positiivinen vaikutus taiteenalan tarjonnan laajuuteen ja sitä kautta tunnettuuden ja kysynnän kehitykseen on ilmeinen. Taiteen perusopetus on kuitenkin yhdeksästä taiteenalasta koostuva kokonaisuus. Tuntiperusteisen valtionosuusrahoituksen tarjoaman pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahoituksen tulisi olla mahdollinen koko koulutusmuodolle nykyistä laajemmin. Esimerkiksi Suomen tanssioppilaitosten liiton taiteen perusopetusta tarjoavissa jäsenoppilaitoksissa oppilaita oli syksyllä 2025 noin 25 000, joista valtionosuuden piirissä olevissa 13 oppilaitoksessa noin 10 250.
Tasokorotuksella voitaisiin kaventaa myös valtionosuuden piirissä jo olevien oppilaitosten annettujen ja rahoitettujen opetustuntien välistä erotusta, joka on nykyisellään noin 83 000 tuntia.
Lisäksi nykyisiä järjestämislupia voitaisiin laajentaa useammalle eri taiteenalalle. Osa oppilaitoksista saa valtionosuutta vain osaan tarjoamistaan taiteenaloista.
Talousarvioesitykseen on tehty taiteen perusopetuksen momentille 29.80.34. hallituksen esityksen 115/2026 mukaisia muutoksia. Momentille on lisätty mahdollisuus käyttää rahoitusta uuden lain 8 § mukaisen vastuutehtävän hoitamiseen ja korvamerkintä valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävien opetustuntien kohdentamiseksi erikseen musiikin alalle on poistettu. Indeksikorotukset sisältyvät esitykseen ja momentille kohdentuvia säästöjä voidaan pitää kohtuullisina. Harkinnnanvaraisia avustuksia on kuitenkin jaossa 220 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Tämä rahoitus on momentilla ainoa, jota voidaan kohdentaa myös ilman valtionosuutta toimiville oppilaitoksille esimerkiksi niiden toiminnan kehittämiseen.
Taiteen perusopetuksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajat
Talousarvioesityksen luvussa 29.80. Taide ja kulttuuri nimetään kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteita, joita on tarkoitus edistää: 1. Kulttuuri on muutosvoima, 2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa, 3. Kulttuuri on jokaisenoikeus ja 4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Ensimmäinen tavoite pitää sisällään muun muassa demokratian ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisen ja toinen ammattitaiteilijoiden työskentelyn ja toimeentulon mahdollistamisen kaikkialla Suomessa. Kolmannessa nostetaan esiin myös lasten ja nuorten ja eri väestöryhmien osallisuus kulttuuriin, sekä kulttuuripalveluiden saavutettavuus. Tämän tavoitteen kohdalle on kirjattu myös taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen toimeenpano. Neljäs keskittyy mahdollisuuksiin luovien alojen ja luovan talouden vahvistamiseen kansainvälisillä markkinoilla.
Muistutamme, että taiteen perusopetuksen vaikutukset ulottuvat kaikkiin neljään tavoitteeseen sekä nyt että pidemmällä aikavälillä. Taiteen perusopetukseen osallistuminen vahvistaa oman identiteetin muodostumista ja lisää resilienssiä ja sinnikkyyttä. Kansainvälisillä markkinoilla menestyviä taiteen ja luovien alojen ammattilaisia sekä uusia yleisöjä kasvatetaan taiteen perusopetuksessa eri puolilla maata yhdeksällä eri taiteenalalla.
Se, että taiteen perusopetuksen uudistusta tehdään vallitsevassa maailmantilassa ei saa heikentää niiden lasten ja nuorten mahdollisuuksia, jotka nyt ja tulevina vuosina osallistuvat taiteen perusopetukseen. Lasten ja nuorten tulevaisuususko on jo muutoinkin koetuksella, joten nyt tulisi osoittaa, että heille tarjottavilla palveluilla ja heidän kiinnostuksen kohteillaan ja tulevaisuudellaan on arvoa. Taiteen perusopetuksen noin 127 000 oppilaasta noin 86 % on alle 18-vuotiaita.
Taiteen perusopetuksen lain ja rahoitusjärjestelmän uudistus on alan suurin sitten 1990-luvun. Näin mittavat uudistuksen toteuttaminen kustannusneutraalisti ei ole kohtuullista alan toimijoiden tai oppilaiden näkökulmasta.