Taiteen perusopetusliiton lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi valmiuslain muuttamisesta.
Taiteen perusopetusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
3 § Poikkeusolojen määritelmä
Kannatamme esitystä laajentaa poikkeusolojen määritelmä tunnistamaan nykyistä paremmin muuttuneet olosuhteet ja hybridivaikuttamisen.
109 § Opetus ja koulutus
Valmiuslain 109 § mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi poikkeusoloissa määrätä taiteen perusopetuslaissa (633/1998) säädetyn opetus- ja muun toiminnan keskeytettäväksi tai siirrettäväksi toiselle paikkakunnalle laissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Pykälään ei ehdoteta muutoksia muilta osin kuin poikkeusoloja määriteltäessä. Kevään 2020 ja sen jälkeen saatujen kokemusten perusteella näemme, että valmiuslain tulisi tunnistaa opetuksen eri muodot, kuten etä- ja hybridiopetus, nykyistä paremmin. Pykälä tarjoaa poikkeusolojen vaihtoehdoiksi opetuksen ja muun toiminnan keskeyttämisen tai siirron toiselle paikkakunnalle. Mielestämme myös siirto muihin, kuten virtuaaliseen oppimisympäristöön, olisi hyvä huomioida jo valmiuslaissa, ei vasta toimeenpanoasetusta annettaessa. Tämä selkiyttäisi tilannetta, josta saimme kokemuksia keväällä 2020 valtioneuvoston antaessa asetuksen varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista. Taiteen perusopetuksen osalta opetuksen keskeyttämisestä ja tilojen sulkemisesta syntyi tulkintaa, että opetusta ei voitaisi järjestää lainkaan. Oppilaitoksista iso osa oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa siirtynyt antamaan etäopetusta. Näemme, että erityisesti lasten ja nuorten opetuksen jatkumisen turvaaminen myös poikkeusolossa on tärkeää, ja siihen tulisi kaikin keinoin myös lainsäädännössä pyrkiä.
Pidämme tärkeänä, että kirjaus, jonka mukaan 109 § 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden vaikutukset toiminnan kustannuksiin voidaan ottaa huomioon opetustoimen valtionosuuksia ja -avustuksia myönnettäessä, on ennallaan. Taiteen perusopetuslain (633/1998) 2 §:ssä tarkoitetuista oppilaitoksista osa toimii ilman opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tuntiperusteista valtionosuutta. On keskeistä, että laki tunnistaa sen toimeenpanon vaikutukset sekä valtion rahoituksen piirissä että sen ulkopuolella olevien oppilaitosten toimintaan.
Taiteen perusopetus vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä
Erityisen tärkeänä pidämme, että valmiuslainsäädäntö ja sen mahdollisesta toimeenpanosta viestiminen on yksiselitteistä ja selkeää. Näin voidaan varmistua, että eri toimialat suoriutuvat parhaalla mahdollisella tavalla omassa tehtävässään yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Taiteen perusopetuksen toimijat vahvistavat erityisesti lasten ja nuorten henkistä kriisinkestävyyttä. Taideoppilaitosten tehtävänä on kasvattaa suvaitsevaisia, oppimista arvostavia, yhteistyökykyisiä sekä arvojaan, ajatuksiaan ja tunteitaan käsittelemään ja ilmaisemaan kykeneviä nuoria.
Ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta todetaan, että kulttuuri- ja kirjastopalvelujen ylläpitäminen tukevat henkistä hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan (Valtioneuvoston julkaisuja 2022:18). Taideharrastus on yhdistävä ja vahvistava voima, joka tukee yhteistä kulttuuri-identiteettiämme.