Opettajarekisterin hyödyt ja haasteet

Etusivu/ Ajankohtaista/ Opettajarekisterin hyödyt ja haasteet

TPO-liitto lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle opettajarekisteriä ja opettajatiedonkeruuta koskevasta selvityksestä, OKM julkaisuja 2021:54.

TPO-liitto pitää hyvänä, että selvitysryhmä on pohtinut rekisterin hyödyntämistä nykyistä tiedonkeruuta laajemmin, esimerkiksi rekrytointien apuna. Tietojen hyödynnettävyyttä ja avoimuutta on tärkeä miettiä samalla, kun suunnitellaan mitä tietoja rekisteriin tallennettaisiin, esimerkiksi minkälaisia hakuja tai raportteja rekisteristä voi vapaasti tehdä.

Taiteen perusopetuksen oppilaitoksista ei nykyisellään ole olemassa kattavaa rekisteriä. Ainoastaan osa saa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionosuutta, ja vain osa on kirjattu Tilastokeskuksen oppilaitosrekisteriin. Taiteen perusopetusta järjestävät sekä kunnalliset että yksityiset toimijat. Mikäli tietojen kirjaaminen opettajarekisteriin olisi velvoittavaa, tulisi myös oppilaitosten tavoittaminen varmistaa.

TPO-liitto katsoo, että vaiheittainen eteneminen on perusteltua ja on hyvä, että taiteen perusopetus olisi vuorossa vasta toisessa vaiheessa. Mikäli rekisteri perustetaan, ja kaikki muut koulutusmuodot ovat siinä mukana, pidämme tärkeänä, että myös taiteen perusopetus on. Taiteen perusopetuksen kannalta rekisterin keskeisiä hyötyjä olisi myös tietopohjan vahvistuminen, jota tulisi kehittää merkittävästi.

Rekisterin sisällöt ja kustannukset

Sisältötarpeet tulisi arvioida yhdessä kunkin koulutusmuodon toimijoiden kanssa. Erityistä huomioita tulisi tietojen tallentamisesta johtuvan työmäärän lisäksi kiinnittää tietojen käytettävyyteen ja siihen, millaisia tietoja ja yhteenvetoja rekisteristä voi hakea. Nykyinen julkaisumuotoinen kooste on helposti kenen tahansa hyödynnettävissä. Tämän kaltainen avoimuus on tärkeä säilyttää myös jatkossa mm. koulutuksen kehittymisen ja kehittämisen näkökulmasta. Tätä työtä tekevät myös alan toimijat itse.

Taiteen perusopetuksen oppilaitoskoko ja henkilöstön määrä vaihtelevat huomattavasti. Alalla toimii myös hyvin pieniä oppilaitoksia, joille hallinnollisen työn kasvu on merkittävä kustannustekijä. Taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat olleet aiemmassa tiedonkeruussa mukana vasta kerran, ja tuolloin kysely ei tavoittanut oppilaitoksia toivotulla tavalla. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksille kustannuserä tietojen tallentamisesta on siis uusi, eikä sitä näin ollen voi verrata vastaamisesta aiemmin aiheutuneisiin opettajien palkkakustannuksiin. Oppilaitoksissa työskentelee myös paljon tuntiopettajia.

Muut huomiot

Luvussa 5 käsitellään opettajien kelpoisuusvaatimuksia koulutusasteittain. Taiteen perusopetus on kuitenkin jäänyt kappaleesta pois. Ainoastaan luvun alussa on maininta, että taiteen perusopetuksen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).

Taiteen perusopetuksessa suoritettujen opintojen kirjaamisen mahdollistaminen Koski-tietovarantoon on vireillä. Hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierros asiasta päättyi hiljattain. Mikäli asia etenee, on se muutos tilanteeseen, jossa nyt lausunnolla olevaa selvitystä on kirjoitettu. Esitysluonnoksen mukaan opintosuoritusten kirjaaminen ei kuitenkaan olisi taiteen perusopetuksen järjestäjälle velvoittavaa. Pidämme hyvänä, että opettajarekisteri toteutuessaan rakennettaisiin osaksi Koski-tietovarantoa, jotta käytettävien järjestelmien ja rakennettavien rajapintojen määrä säilyisi mahdollisimman pienenä.

TPO-liitto kannattaa opettajarekisterin perustamista aiemmin lausunnossa mainituin varauksin.