Kestävä kehitys on paljon kuultu ja käytetty termi, mutta toistaiseksi vain harva taiteen perusopetuksen oppilaitos on tarttunut sanaparin sisältöön määrätietoisesti. Jatkossa tilanne lienee toinen, sillä taiteen perusopetus on kuluvana vuonna liitetty osaksi OKKA-säätiön Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointia.
Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitos Nurmijärven Opisto sai sertifikaatin joulukuussa 2020, joskin kunniakirja luovutettiin koronaviivästyksen vuoksi vasta elokuussa 2021.
Sertifikaatin hakeminen oli pitkä ja hyödyllinen prosessi
Ajatus prosessin aloittamisesta lähti liikkeelle opiston johtokunnalta. Teemaan tartuttiin innokkaasti ja työtä alettiin suunnitella ja seurata työryhmässä, jota johti oppilaitoksen edellinen apulaisrehtori. ”Minä sainkin aloittaa työt pokkaamalla kunniakirjan”, Nurmijärven Opiston koulutuspäällikkönä työskentelevä Annamari Pyöriä naurahtaa. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, ja sen saamisen myötä kestävän kehityksen termi on avautunut oppilaitoksessa uudenlaiseksi. ”Kestävän kehityksen sertifikaatin saaminen oli pitkä prosessi, jonka aikana kaikkea oppilaitoksen toimintaa tarkasteltiin ja kehitettiin hyvin määrätietoisesti. Sen myötä kestävän kehityksen käsite avartui ja muuttui”, Nurmijärven Opiston rehtori Jenni Karemo kertoo.
Kestävän kehityksen monet puolet
Kestävän kehityksen termistä tulee helposti mieleen materiaalien kierrätys, ja sitäkin se toki on. Kestävä kehitys on kuitenkin oppilaitoksen koko toimintaa läpileikkaava lähestymistapa, joka vaikuttaa niin hankintoihin kuin pedagogiikkaan. ”Oikeastaan tämä on tuonut ihan valtavasti työkaluja ja ideoita opetustyöhön. Jopa paljon enemmän kuin ennalta osasimme ajatella”, Jenni Karemo toteaa. Kestävät näkökulmat ovat avanneet opetustyön arvopohjaa ja prosessin myötä tuntuu, että opetustyötä lähestytään nyt eri näkökulmasta kuin ennen. ”Jos aikaisemmin toimintaa suunniteltiin esimerkiksi produktion näkökulmasta, aloitetaan nyt työ ihan toisesta suunnasta, kuten yhdenvertaisesta kohtaamisesta. Produktio syntyy sitten kohtaamisen teemasta käsin”, Jenni Karemo selventää. Monipuolinen prosessi on nostanut esiin myös opiskelijoiden ajatuksia ja tuntemuksia, ja sen myötä Nurmijärvellä on päästy kiinni sellaisiin kokemuksiin, joita ei muuten oltaisi osattu edes kysyä. ”Kävi esimerkiksi ilmi, että pimeinä iltoina tunneilta poistuessa tunnettiin turvattomuuden tunnetta vähäisen valaistuksen vuoksi. Turvattomuuden tunne ei tietenkään kuulu oppilaitoksen toimintaan ja on hyvä, että saimme korjattua tällaisen epäkohdan.”
Muutakin kuin kierrätystä, mutta myös kierrätystä
Vaikka kestävä kehitys on muutakin kuin kierrätystä, on sertifikaattiprosessi avannut Nurmijärven Opistolla silmiä myös sen suhteen. Prosessin myötä kierrätysastioita on kehitetty, mutta myös työtapoja ja hankintaprosesseja on tarkasteltu. Hyvä huomio onkin, että prosessin myötä paperia jäi kierrätettäväksi vain kolmasosa alkuperäisestä määrästä. ”Tämä on suuresti vaikuttanut työtapoihimme ja se näkyy esimerkiksi paperin määrässä.” Tärkeänä muutoksena on myös paikalliskulttuurin entistä vahvempi hyödyntäminen. ”Olemme prosessin kautta kiinnittyneet entistä vahvemmin toimintaympäristöömme, käytämme lähipalveluita ja tutustumme paitsi suomalaiseen kulttuuriin, myös nimenomaan Nurmijärveen, sen kulttuuriin ja historiaan.” Kierrätys näkyy myös opetuksen teemoina. Kansalaisopistossa järjestetään kestävään kehitykseen liittyvää opetusta ja kierrätetään opetusmateriaaleja. Kierrätysmateriaalit päätyvät myös aiempaa helpommin kädentöiden opetusmateriaaleiksi.
Jatkuva prosessi avaa uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia
Tällä hetkellä Nurmijärvellä koetaan, että kestävä kehitys on olennainen ja merkittävä työväline kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Kestävä kehitys kytkeytyy tiiviisti oppilaitoksen perustehtävään auttaa opiskelijoitaan merkityksellisen ja hyvän elämän luomisessa, ja vaikuttaa koko opiston toimintaan hankinnoista arvoihin. Sertifikaattiprosessi on auttanut oppilaitosta arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaa hyvin monipuolisesti. Opistossa on oivallettu, ettei työ lopu koskaan. Kyse on jatkuvasta kehittämisestä ja samalla hyvien toimintojen aktiivisesta ylläpitämisestä. Sertifikaatin saamisen jälkeenkin kestävän kehityksen työryhmä jatkaa työskentelyä ja arvioi sekä kehittää oppilaitoksen toimintaa. ”On olennaista pitää koko oppilaitos tietoisena kestävän kehityksen näkökulmasta”, Annamari Pyöriä kertoo. Työmäärä ei pelota. Kestävän kehityksen mukanaan tuoma ajattelu on avannut niin paljon uusia oppilaitoksen arkea rikastuttavia mahdollisuuksia, näkökulmia ja ideoita, ettei paluuta vanhaan enää ole.
Teksti: Toiminnanjohtaja Milla Malmberg, Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry
Lue lisää aiheesta:
OKKA-säätiö, taiteen perusopetuksen arvioinnin toteutus ja sertifikaatin hakeminen
TPO-liitto, Kestävä taiteen perusopetus hankesivu (även på svenska)