Koulutuspoliittinen selonteko visioi pitkälle tulevaan

Etusivu/ Ajankohtaista/ Koulutuspoliittinen selonteko visioi pitkälle tulevaan

Taiteen perusopetusliiton lausunto sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta.

Taiteen perusopetusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta

Yleiset selontekoa koskevat kommentit

Selonteko visioi koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilaa pitkälle tulevaan. Visionäärisyyden toivoisi jatkuvan läpi selonteon, mutta alun jälkeen selonteon rakenne noudattelee perinteistä ja sektorimaista tapaa käsitellä eri koulutusasteita ja niiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Kaipaamme punaista lankaa, joka nivoisi selonteon ja sen toimenpiteet yhteen, seuraten oppijaa ja hänen polkuaan ja siirtymiään yli eri nivelvaiheiden, ja huomioisi selkeämmin myös sen, että osa oppijoista osallistuu samanaikaisesti eri koulutusasteiden ja -muotojen opetukseen. Myös useissa oppilaitoksissa annetaan rinnakkain eri koulutusmuotojen opetusta. Olisi myös tärkeää selkeämmin kuvata, miten eri koulutusasteille kirjatut toimenpiteet omalta osaltaan edesauttavat visioksi kirjatun tavoitetilan saavuttamisessa.

Selonteossa on kiinnitetty huomiota siihen, että nykyinen järjestelmä ei riittävästi tue eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä. Rakenteet eivät estä dialogia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Rakenneuudistuksia keskeisempää olisikin pohtia uusien yhteistyömuotojen kehittämistä myös hallinnossa. Monet koulutusorganisaatiot antavat useamman koulutusasteen opetusta, jolloin koulutusasteiden välinen dialogi on osa arkea. Ohjaus, lainsäädäntö ja budjetointi on kuitenkin hyvin sektorikohtaista, joten myös ministeriön eri yksiköiden ja osastojen välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Olisi luontevaa muodostaa esimerkiksi ohjaustiimejä, joissa vuoropuhelua eri koulutusasteiden välillä käydään. Tämä palvelisi myös niitä oppilaitoksia ja organisaatioita, joiden vastuisiin kuuluu ministeriössä eri yksiköihin ja osastoille sijoittuvaa toimintaa.

2. Visio/tavoitetila – koulutus ja tutkimus kohti 2040-lukua

Visioon on kirjattu, että varhaiskasvatus, laadukas koulutus ja osaamisen kehittäminen järjestetään molemmilla kansalliskielillä koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisäävällä, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tässä olisi paikka kunnianhimoisemmalle visiolle siitä, miten koulutuksella rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta ja yhteiskuntaa, eikä tyydyttäisi ainoastaan koulutuksen järjestämiseen kestävällä tavalla. Kestävyyttä tulisi käsitellä kokonaisuutena, joka on läpileikkaava teema kaikilla koulutusasteilla. Nyt visio ei aseta tavoitteita kestävämmän yhteiskunnan rakentamisesta koulutuksen ja tutkimuksen keinoin, vaan aihetta käsitellään erikseen joidenkin, ei kaikkien, koulutusmuotojen kohdalla.

3.1 Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus

Selonteossa nostetaan esiin tunne- ja vuorovaikutustaidot varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksissa on todettu taidelähtöisten menetelmien ja taideharrastuksen, kuten teatterin, vahvistavan näitä taitoja. Kulttuurilla ja taiteella on yleisesti suotuisia vaikutuksia oppimiseen, kuten kognitiivisiin valmiuksiin. Oppimiseroja kavennettaessa on kavennettava myös eroja eri väestöryhmien osallistumisessa taideharrastuksiin ja taiteen perusopetukseen.

Toimenpiteissä todetaan, että lukutaitoa edistäviin toimiin kohdennetaan lisäresursseja varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa. Sanataiteen opetus on mitä erinoimaisin keino lukutaidon kehittämiseksi. Sanataiteen taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen toimijoiden kanssa. Tätä yhteistyötä on kuitenkin mahdollista vielä huomattavasti lisätä, joten yhteistyö eri toimijoiden kesken lukutaidon parantamiseksi tulisi lisätä osaksi toimenpiteitä.

3.6 Jatkuva oppiminen – työuran aikainen oppiminen

Taiteen perusopetuksessa hankittu osaaminen tulisi tunnistaa ja tunnustaa osana jatkuvaa oppimista. Mahdollisuutta vapaa-ajalla hankitun, toisinaan hyvin syvällisenkin, osaamisen nykyistä laajempaan hyödyntämiseen ja osaamisen osoittamiseen niin muissa opinnoissa kuin työelämässä tulee parantaa. Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että heidän mielenkiinnon kohteellaan, on tunnustettu arvo.

3.8 Taide- ja kulttuurikasvatus ja -opetus ja taiteen perusopetus

Kappale on hieman sekava, erilaisia poimintoja sisältävä nykytilan ja menneisyyden kuvaus. Kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen tulevaisuuden näkymä jää puuttumaan. Ainoaksi tavoitteeksi on asetettu, että taide- ja kulttuurikasvatusta ja -opetusta ja taiteen perusopetusta tuetaan. Katsomme, että taide- ja kulttuurikasvatuksella ja opetuksella on enemmän annettavaa, kuin mitä selonteko nykymuodossaan tavoittaa.

Taidekasvatuksen ja -opetuksen hyvinvointia ja osaamista edistävät vaikutukset tulisi nostaa selkeämmin esiin, ja tunnistaa sen mahdollisuudet rakentaa vielä nykyistä vahvempaa yhteistyötä kunnan muun palvelutuotannon, kuten koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden koulutusasteiden kanssa.

Taideopetuksella kerrytetään sellaisia työelämätaitoja, kuten luovuutta, kriittistä ajattelua, teknologia- ja vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, oppimaan oppimista, medialukutaitoa, esiintymistaitoa, kulttuuriosaamista, empatiaa ja yrittäjyystaitoja, joita myös tulevaisuudentutkijat ovat nostaneet esiin tulevaisuudessa tarvittavina työelämätaitoina. (mm. Hiltunen ja Linturi, HS 22.1.21)

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle ja oppilas nähdään aktiivisena toimijana, joka on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Taideopetuksella ja -kasvatuksella on paljon annettavaa kestävämmän yhteiskunnan rakentajana.

Toimenpiteisiin tulisi lisätä taiteen perusopetuksen rahoituspohjan vahvistaminen.

On tärkeää, että taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on kirjattu toimenpiteisiin. Tietopohjan vahvistaminen on myös erittäin tarpeellista, joten on erinomaista, että se on kirjattu toimenpiteeksi.

Kannatamme kulttuurikasvatussuunnitelmien saamista jokaiseen kuntaan. Suunnitelmien laatiminen tulisi lisätä omaksi toimenpiteekseen myös perusopetusta käsittelevään kappaleeseen.

3.10 Ruotsinkielisen koulutuksen tilanne, tavoitteet ja toimenpiteet

Ruotsinkielisen koulutuksen kehittämistoimenpiteissä tulee kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteet tunnistavat koko koulutusjärjestelmän. Ruotsinkielisen taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja saatavuutta tulee edistää, ja turvata oppilaan mahdollisuudet suorittaa koko oppimäärä valitsemallaan taiteenalalla.

4. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän tilannekuva ja keskeiset muutostekijät.

Selonteossa mainitaan kokonaisuuksien hallinta, viestintä- ja vuorovaikutusmahdollisuudet, luovuus ja kyky innovaatioihin, oman osaamisen johtaminen, osallisuus ja vaikuttaminen tärkeinä kansalaistaitoina tulevaisuuden työelämässä sekä laajemmin yhteiskunnan toiminnassa. Taideopetus- ja kasvatus tukee vahvasti näitä osaamisalueita.

Sivulla 88 viitataan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin ja niiden arvoperustaan. Kohtaan tulisi lisätä, että nämä vastaavat arvot kuvataan myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetus perustuu moniarvoiselle ja uudistuvalle kulttuuriperinnölle ja se rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Oppija nähdään aktiivisena toimijana. Taideopetuksen rooli aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian vahvistajana tulisi tunnistaa.