Taiteen perusopetuksesta annetun lain uudistaminen esivalmisteluvaiheessa

Etusivu/ Ajankohtaista/ Taiteen perusopetuksesta annetun lain uudistaminen esivalmisteluvaiheessa

Hallitusohjelmaan kirjatun taiteen perusopetuksen lain uudistamisen esivalmisteluvaihe on käynnissä. Varsinaisen lainvalmistelun aikataulun ja mahdollisten työryhmien asettamisen opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi järjestämässään Kohti uudistuvaa taiteen perusopetusta – keskustelutilaisuudessa tarkentuvan ensi vuoden puolella. Prosessi halutaan pitää avoimena ja keskustelevana. Marraskuun loppupuolella järjestettyyn tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 200 osallistujaa eri puolilta maata.

Sidosryhmille suunnatun pohjustavan kyselyn vastausten perusteella ajatukset lain muutostarpeista ovat monilla tahoilla saman suuntaiset. Toimintaympäristö ja terminologia ovat osin muuttuneet 1990-luvun lopulta ja kaipaavat päivitystä, aikuisten opetukselle on aiempaa enemmän kysyntää ja samalla se myös herättää kysymyksiä, kuntien mahdollisuuteen hankkia opetusta, samoin kuin henkilöstöä koskeviin muotoiluihin kaivataan nykyistä selkeämpää sanoitusta. Demografiset muutokset muokkaavat toimintaympäristöä, ja eri puolilla maata vaikutukset voivat olla toistensa vastakohtia. On myös keskeistä pohtia mistä lopulta säädetään lailla. Säädösten elinkaaret ovat yleensä pitkiä, joten katseen tulee olla pitkällä tulevassa.

TPO-liitossa keskustelua taiteen perusopetuksen tulevaisuuden näkymistä ja tarpeista on käyty yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa keväästä asti. Taiteen perusopetus on koulutusmuoto, joka pitää sisällään yhdeksän taiteenalaa. Muutostarpeiden pohtiminen yhdessä eri taiteenalojen näkökulmasta on keskeistä, laki kun on kaikille yhteinen.

Entistä saavutettavampi taiteen perusopetus

Kohti uudistuvaa taiteen perusopetusta – tilaisuudessa pohdittiin muun muassa kysymyksiä ”Entä jos jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet päästä osalliseksi taiteen perusopetuksesta? Miltä se näyttäisi?” ja ”Entä jos meillä olisi rajattomat resurssit parantaa taiteen perusopetuksen pedagogista laatua? Mitä tekisimme toisin?”

Keskustelusta kuuli, että teemoja on pohdittu oppilaitoksissa paljon, ja valmiutta ja halua kehittyä ja kehittää toimintaa on runsain määrin.

Pedagogisen kehittämisen suunnat toistuivat vastaajaryhmästä toiseen. Opettajien, ja toki myös johdon, täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen olisi ideaalitilanteessa huomattavasti enemmän aikaa ja mahdollisuuksia. Osaamista haluttaisiin kehittää mm. erityispedagogiikassa, muiden kulttuurien ymmärtämisessä ja selkokielen osaamisessa. Teemat kytkeytyvät vahvasti taiteen perusopetuksen saavutettavuuteen ja sen parantamiseen.

Ratkaisujen tarjoaja

Arvoperustaa käsiteltäessä keskusteluun nousevat isot yhteiskunnalliset kysymykset, kuten lasten ja nuorten hyvinvointi, kestävyys, demokratia ja aktiivinen kansalaisuus. Taiteen perusopetuksen toimijat vahvistavat toiminnallaan edellä mainittuja. Tulevaisuudessa haluttiin nähdä taiteen ja taiteen tekemisen yhteiskunnallisen arvostuksen kasvaneen, sen läpäisevän koko koulutusjärjestelmän sekä yhteistyön taiteen ammattilaisten ja tiedeyhteisön kanssa tiivistyneen. Näillä on yhteys myös toiseen hallitusohjelman kirjaukseen, eli kulttuuripoliittisen selonteon laatimiseen. Tämäkin työ on jo käynnissä ja taiteen perusopetus mukana prosessissa.

Taiteen perusopetuksen asema koulutusjärjestelmässä vahvistuu

Taiteen perusopetuksen kehittämiseen on viime vuosina satsattu paljon. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli Kohti uudistuvaa taiteen perusopetusta – keskustelutilaisuudessa hiljattain valmistuneet taiteen perusopetuksen strategiset tavoitteet ja laatuindikaattorit. Vuoden vaihteessa paketti täydentyy Opetushallituksen laatimalla Neliapila-mallilla, joka on tarkoitettu oppilaitosten itsearvioinnin tueksi. KOSKI-tietovarannon käyttöönotto mahdollistui kuluvana vuonna ja Tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin päivittämisen avulla käynnistyvän valtakunnallisen tiedonkeruun tavoite on tehdä jatkossa näkyväksi koko taiteen perusopetuksen kenttä. Taiteen perusopetuksen tuominen muiden koulutusmuotojen rinnalle tietojärjestelmiin, tiedonkeruisiin ja rekistereihin vahvistaa koulutusmuotomme asemaa osana koulutusjärjestelmää.

Meneillään olevat monet yhtäaikaiset uudistukset tarjoavat hyvän hetken pysähtyä pohtimaan taiteen perusopetuksen paikkaa ja merkitystä yhteiskunnassamme. Samalla voidaan päivittää myös ajan myötä alalle ja alasta muovautuneita käytänteitä ja käsityksiä.

Viivi Seirala
TPO-liiton toiminnanjohtaja