Suomessa on korkeatasoinen luovien aineiden koulutusjärjestelmä: taiteen perusopetus.
Käsite ”luovuus” esiintyy monissa eri alojen kehittämisohjelmissa. Luovuusosaamisella tavoitellaan kykyä ajatella toisin, tuottaa jotain uutta eli innovoida.
Opetushallituksen Osaaminen 2035 -julkaisussa on lueteltu tulevaisuuden osaamistaidot, joista keskeisimpiä on juuri luovuusosaaminen. Luovuus on innovaatio-osaamisen perusta.
Kouluissa mahdollisuudet luovuuskasvatukseen ovat vähäiset. Perusopetuksen opetussuunnitelmasta luovuusaineet on perattu minimiin. Lukiokoulutuksessa näiden aineiden kurssivalinta on vähäistä, sillä valintoja ohjaavat tulevan opiskelupaikan pääsykoevaatimukset eivätkä luovuusosaamista lisäävät oppiaineet, kuten musiikki ja kuvataiteet.
Suomessa on korkeatasoinen luovien aineiden koulutusjärjestelmä, taiteen perusopetus, joka tarjoaa mahdollisuuden harrastaa eri taiteen lajeja sekä väylän taidealan ammattikoulutukseen. Koulutus- ja harrastusjärjestelmämme on ainutlaatuinen, jollaista muista maista ei löydy. Taiteen perusopetuksessa opiskelee vuosittain 128 000 lasta ja nuorta. Opetusta annetaan yhdeksässä taiteen alassa, jotka ovat arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide.
Luovuuden lisäksi taideaineiden opiskelu tutkitusti parantaa hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä, auttaa oppimisvaikeuksissa sekä edistää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Musiikkileikkikoulussa lapsi oppii kuulon ja rytmiikan kautta jäsentämään kuulemaansa, millä saattaa olla ratkaiseva merkitys lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa. Musiikin kuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin ja siten itseilmaisutaidon kehittymiseen. Musiikki vaikuttaa myönteisesti myös matemaattisten aineiden oppimiseen. Soittamisen kautta lapsi oppii hienomotorisia taitoja, keskittymiskykyä sekä sosiaalisia taitoja.
Luovuusosaaminen saavutetaan ainoastaan panostamalla siihen. Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen rahoitus valtion budjetista on vain 0,14 prosenttia. Lisäämällä opetuskohtaisia valtionosuuksia ja harkinnanvaraisia avustuksia voitaisiin opetuksen saavutettavuutta laajentaa koko Suomeen.
Koulutuspoliittisessa ohjelmassa tulisi lisäksi huomioida se, miten taiteen perusopetuksen opinnot ja koulutuksen päättötodistus luetaan hyväksi opiskelijavalintojen pisteytyksessä. Valintakoeuudistuksen seuraavassa vaiheessa tulisi huomioida taiteen perusopetuksen koulutusputken läpikäyneet nuoret alasta riippumatta. Vähimmäisvaatimus on, että taiteen perusopetuksen päättötodistus luettaisiin hyväksi sellaisilla aloilla, joissa koulutetaan tulevia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pedagogeja.
Taiteen perusopetuksessa saadun koulutuksen hyödyntäminen, eri koulutusjärjestelmien välinen yhteistyö ja rahoituksen lisääminen varmistaisivat, että Suomessa on vuonna 2035 työelämässä taidealan ammattilaisten lisäksi eri alojen asiantuntijoita, joilla on myös luovuusosaamista.
Lilli Paasikivi
Suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja, oopperalaulaja
Anders Adlercreutz
kansanedustaja (r), arkkitehti
Satu Roberg
Kauniaisten musiikkiopiston rehtori, filosofian maisteri
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 6.9.2022.