Koronapandemia pysähdytti meidät kaksi vuotta sitten. Taidelaitokset joutuivat sulkemaan ovensa pitkiksi ajoiksi, ja kulttuuritilaisuuksia peruttiin. Taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa toimintaa jatkettiin kuitenkin sinnikkäästi. Etäopetuksesta siirryttiin tartuntatilanteiden vaihdellessa joustavasti etä-, lähi- ja hybridiopetuksen aaltoihin, henkilökunnan opetellessa aallonharjoilla kiitäessään monenlaisia uusia digitaitoja.
Pysyimme pinnalla. Jaksamista auttoi lasten ja nuorten into jatkaa harrastustaan haasteellisinakin aikoina, uuden oppiminen, oman työmme merkityksen ymmärtäminen ja usko siihen, että jossakin vaiheessa kaikki olisi taas hyvin. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan aiheuttama epäusko ja järkytys riisti hetkeksi pelastusrenkaamme ja murensi monen perusturvallisuuden tunnetta. Jopa hyökkäys omaa maatamme kohtaan alkoi tuntua pelottavalta mahdollisuudelta.
Uusi uhkaavalta tuntuva tilanne on nostanut taiteen perusopetuksen ja taideoppilaitoksissa tehtävän työn merkityksen entistäkin korostetummin esiin. Taiteella ja sen harrastamisella on taiteen itseisarvon lisäksi tärkeä merkitys niin yksilöiden kuin kansojenkin henkisen kriisinkestävyyden synnyttämisessä, ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Taideoppilaitoksilla on ensiarvoisen tärkeä tehtävä antaa lapsille ja nuorille keinoja käsitellä ja ilmaista vaikeita, uhkaavilta ja pelottaviltakin tuntuvia asioita. Taideharrastuksensa parissa oppilaamme voivat myös ottaa etäisyyttä arkipäivään ja irtautua huolista tekemällä jotakin voimaannuttavaa, iloa ja kauneutta tuottavaa. Heijastusvaikutukset ulottuvat myös heidän perheisiinsä.
Taideharrastus on myös yhdistävä ja vahvistava voima, joka tukee yhteistä kulttuuri-identiteettiämme. Voiko olla voimakkaampaa soittajat ja kuulijat yhdistävää kokemusta, kuin vaikkapa Sibeliuksen Finlandian esitys musiikkioppilaitoksen konsertissa? Tällaiset juuri lapsena ja nuorena yhdessä toisten kanssa koetut vahvat elämykset piirtyvät erityisesti lasten ja nuorten mieleen ja antavat voimaa elämän eri vaiheissa.
Taiteen avulla voimme opettaa lapsille ja nuorille keinoja ilmaista ja välittää tärkeiksi koettuja arvoja. Voimme myös auttaa. Monissa taideoppilaitoksissa on kevään aikana pohdittu, mitä voisimme tehdä maahamme saapuneiden sotaa paenneiden ukrainalaisten lasten ja nuorten hyväksi? Sitä mitä osaamme. Taideopetuksemme keinoin voimme tukea heidän psyykkistä jaksamistaan poikkeuksellisessa elämäntilanteessa ja auttaa heitä kokemaan itsensä osaksi meitä.
Meidän taideoppilaitoksessa työtämme tekevien tehtävänä on kasvattaa suvaitsevaisia, oppimista arvostavia, yhteistyökykyisiä sekä arvojaan, ajatuksiaan ja tunteitaan käsittelemään ja ilmaisemaan kykeneviä nuoria. Jos onnistumme, annamme heille myös vahvan henkisen kriisinkestävyyden perustan. He selviävät elämänsä tyrskyissä.
Rea Warme-Korpinen
Helsingin Konservatorion rehtori