TPO-liiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä

Etusivu/ Ajankohtaista/ TPO-liiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä

Taiteen perusopetusliitto lausui professori Anniina Suomisen opetus- ja kulttuuriministeriölle laatimasta Selvityksestä taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi (OKM 2019:27).

TPO-liiton lausunto

Selvitys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi

1. Ehdotan, että valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen (mom. 29.10.30) taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen lisätään 137 000 tuntia (yht.1 807 500 tuntia) ja jako musiikin ja muiden taiteenalojen välillä poistetaan.

Kannatamme lämpimästi valtionosuustuntien lisäämistä, sillä tarve on ilmeinen. Toivomme, että lisämäärärahan taso saavuttaa jatkossa vähintään selvityshenkilön esittämän määrän.

TPO-liitto korostaa, että taiteen perusopetuksen kehittämisen lähtökohtana tulee olla kaikkien tpo-taiteenalojen vahvistaminen ilman yhteenkään alaan kohdentuvaa heikentämistä. Kysymys valtionosuusrahoituksen jaosta musiikkiin ja muihin taiteenaloihin näyttäytyy eri taiteenalojen katsantokulmasta erilaisena, ja alalla on kysymykseen liittyen toisistaan poikkeavia näkökantoja.

2. Muutetaan pitkäaikainen, ns. 7 prosentin linjaus 0-1 prosentin linjaukseksi alkaen vuoden 2020 valtionosuuspäätöksiä koskien.

Kannatamme linjauksen uudelleen harkintaa. Tarkastelujakson tulee kuitenkin olla pidempi kuin yksi vuosi, jolloin yksittäisen vuoden väliaikaisten tai kertaluonteisten muutosten vaikutukset eivät korostu rahoituspäätöksiä tehtäessä.

3. Valmistellaan ministeriön linjaus, jonka pohjalta uusien koulutuksen järjestämislupien myöntäminen ja VOS-järjestelmän piiriin pääsy mahdollistuu (muiden koulutuksen järjestämisen edellytysten täyttyessä) kohtuullisella prosentuaalisella opetustuntimääräosuudella (ns. minimitason asettaminen) suhteessa koulutuksen järjestäjän antamaan kokonaistuntimäärään.

Ehdotus ei sellaisenaan palvele taiteen perusopetuksen kentän tarpeita. Näemme, että tulisi etsiä muita keinoja mahdollistaa uusien oppilaitosten pääsy valtionosuuden piiriin, kuin myönnettävän valtionosuuden madaltaminen.

Myönnettävän rahoituksen tulee olla riittävä laadukkaan opetuksen takaamiseksi. Oppilaitoksella tulee olla tarvittavat resurssit mm. pätevän vakinaisen henkilöstön palkkaamiseksi.

4. Ehdotan, että taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestämisluvan myöntäminen ei ole tulevaisuudessa sidoksissa siihen, että valtionosuus (57%) kattaisi lähes 100 prosenttia toteutuneesta taiteen perusopetuksen opetustuntimäärästä, vaan koulutuksen järjestäjä voisi saada myös osittaista tukea annettuun opetustuntimäärään.

Ks. kohta 3.

5. Ehdotan, että kaikki taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestämisluvat myönnetään uudelleen. Lupa myönnetään hakemuksen perusteella, noudattaen yhtenäisiä kriteerejä sekä uusille hakijoille että vanhoille luvanhaltijoille.

Taiteen perusopetuksen oppilaitokset toimivat erittäin pienillä hallinnollisilla resursseilla, joten järjestämislupien uudelleen haku on oppilaitoksille kuormittava ja raskas prosessi. Tpo-oppilailla on opinto-oikeus noin kymmenen vuoden opintoihin, joten kenenkään opintoja ei myöskään tulisi vaarantaa mahdollisesta luvan epäämisestä johtuen.

Ministeriölle kertyy vuosittain merkittävä määrä tietoa luvan jo omaavista oppilaitoksista. Järjestämislupia voidaan tarkastella ja arvioida jo kertyneen tiedon pohjalta ilman erillistä hakuprosessia.

Järjestämisluvan hakuprosessin tulisi olla kohtuullinen myös uusille hakijoille. Esimerkiksi elokuussa 2019 avatussa järjestämislupahaussa edellytetään hakijan laatimaa selvitystä alueensa muusta taiteen perusopetuksesta. Tällaisten selvitysten laatimista on vaikea nähdä tpo-oppilaitosten tehtäväksi.

6. Selkeytetään koulutuksen järjestämislupaan liittyvää hakuprosessia ja ohjeistusta. Tarkastellaan koulutuksen järjestämisluvan haku- ja muutosprosessiin liittyviä kustannuksia.

Kannatamme järjestämislupaan liittyvän hakuprosessin ja sen ohjeistuksen selkiyttämistä.

Pidämme myös tärkeänä luvan haku- ja muutosprosessin muuttamista maksuttomaksi. Yli 2 000 euron hinta päätöksestä, myös kielteisestä, on suhteettoman kallis ja vähentää oppilaitosten mahdollisuuksia hakea järjestämislupaa. Tällöin myös tieto edellytykset täyttävistä oppilaitoksista, ja sitä kautta valtionosuustarpeesta, jää kertymättä.

Taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat merkittävästi pienempiä kuin esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset, joihin tpo-koulut opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa maksullisista suoritteista nykyisellään vertautuvat. Taide- ja kulttuurilaitosten (teatterit, museot ja orkesterit) valtionosuuspäätökset valmistellaan samassa ministeriön yksikössä kuin taiteen perusopetusta koskevat päätökset. Teattereille, museoille ja orkestereille päätökset ovat kuitenkin maksuttomia. Emme näe perusteita sille, miksi ministeriö kohtelee valtionosuushakijoitaan eriarvoisesti.

7. Ehdotan, liittyen ehdotukseen 5 ja 6, että vanhojen luvanhaltijoiden lupahakemusten käsittely on maksutonta ja että hintaa uusien koulutuksen järjestämislupien sekä järjestämislupiin tehtävien muutosten osalta lasketaan nykyiseen verrattuna.

Ks. kohta 6.

8. Ehdotan käynnistettäväksi laajapohjaisen valmistelun monivuotiseen rahoitusmalliin siirtymiseksi sekä moninaisemman kriteeristön luomiseksi taiteen perusopetuksen valtionrahoituksen jakamiseksi. Tässä valmistelussa ja siirtymässä tulee olla työryhmällä ja yhteistyöllä keskeinen rooli.

Taiteen perusopetuksen järjestämisen kannalta keskeistä on rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Rahoituksen myöntämisessä tulee huomioida, että oppilaille annetaan opiskeluoikeus noin kymmeneksi vuodeksi. Monivuotisuuden ja määräaikaisuuden välinen ero tulee myös kirkastaa.

Mahdollisten kriteerien laadinta edellyttää laajapohjaisen työryhmän kiireetöntä työskentelyä.

9. Ehdotan taiteen perusopetuksen kustannustietokeruun kysymysten kehittämistä niin, että jatkossa eritellään järjestämisluvan mukainen taiteen perusopetus, muu taiteen perusopetus ja muu maksullinen toiminta toisistaan selkeästi.

Kannatamme ehdotusta ja myös kustannustietokeruun perusteiden tarkastelua ja arviointia.

10. Ehdotan, että kustannustietojen raportoinnin ymmärrettävyyttä, muiden selvitysten tekemistä, ja muiden valtion (erityis)avustusten hakuprosessia kehitetään ja tuetaan tarjoamalla työpajoja sekä julkaisemalla monimuotoista ohjaavaa materiaalia.

Kannatamme ehdotusta. Lisäksi toivomme, että kustannustietojen keruun ja muun raportoinnin kautta saatua materiaalia hyödynnettäisiin nykyistä enemmän mm. tuottamalla aineistosta aikasarjoja ja kuvaajia alan kehityksestä.

11. Ehdotan, että mahdollinen työryhmä selvittää, miten olemassa olevia tietopalveluja ja tiedonkeruumuotoja, kuten Vipunen (http://vipunen.fi) ja Koski (http://opintopolku.fi) sekä Virvatuli-itsearviointimallia (www.artedu.fi) voidaan hyödyntää ja millaisia resursseja niiden toteuttamiseen tarvitaan.

Pidämme tärkeänä, että taiteen perusopetuksen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään. Tämän tulee kuitenkin tapahtua alan oppilaitosten koko ja resurssit huomioiden.

Virvatuli-itsearviointimalli on oppilaitoksen sisäisen arvioinnin työkalu, ja poikkeaa siten esim. Koski järjestelmästä. Koski on puolestaan tpo-oppilaitosten kokoon ja resursseihin nähden liian raskas järjestelmä. Tpo-oppilaitosten nykyiset oppilashallinto-järjestelmät eivät mahdollista rajapinnan luomista ja tiedon siirtämistä Koski-tietokantaan, ja järjestelmien muuttaminen aiheuttaisi koulutuksen järjestäjille kohtuuttomia kustannuksia.

Kannatamme kuitenkin valtakunnallisten tiedonkeruiden, kuten Opettajat ja rehtorit Suomessa, tulosten liittämistä Vipuseen myös taiteen perusopetuksen osalta.

12. Ehdotan taiteen perusopetuksessa keskeisesti vaikuttavien liittojen tuen yhdenmukaistamista sekä TPO-liiton yleisavustuksen vakiinnuttamisen sille tasolle, että se mahdollistaa kahden kokopäiväisen henkilön palkkaamisen.

TPO-liitto katsoo, että tukien tulee vastata liittojen toimintaa ja kokoa. Tavoitteena on, että kaikkien taiteenalojen liitoilla olisi vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä. Liittojen rahoitusta ei tulisi kasvattaa siten, että vastaava määrä vähennetään jonkin toisen taiteenalan liitolta.

13. Ehdotan, että taiteen perusopetuksen opetustunnin keskimääräisen yksikköhinnan alin mahdollinen taso, 74,92 euroa, nostetaan samalle alimman mahdollisen korvausmäärän tasolle kuin kansalaisopiston opetustunnin yksikköhinta, 82,91 euroa.

Kannatamme ehdotusta. Lisäksi kustannustiedon keruun perusteita tulisi tarkastella siten, että voidaan varmistua laskennan perusteiden kohtelevan taiteen perusopetuksen järjestäjiä yhdenvertaisesti riippumatta siitä, minkä järjestelmän puitteissa opetusta annetaan.

14. Ehdotan, että sekä OKM:n myöntämien, että OPH:n hallinnoimien taiteen perusopetukseen kohdistettavien valtionavustusten kokonaissummaa kasvatetaan nykyisestä 1,45 miljoonasta 2 miljoonaan euroon ja näiden kohdentumista sekä erityisalueittain, että painottumista yleisen ja laajan oppimäärän välille tarkastellaan säännöllisin väliajoin.

Kannatamme ehdotusta.

15. Ehdotan, että valtionvarainministeriön kunnille myöntämä asukaskohtainen VOS siirretään OKM:n hallinnoitavaksi ja päätettäväksi ja taiteen perusopetukseen tarkoitettu rahoitus kohdennetaan TPO:hon (https://vm.fi/kunnan-peruspalvelujen-valtionosuus). Tämän rahoituksen saaminen edellyttäisi kunnilta suunnitelman esittämistä siihen, kuinka taiteen perusopetuksen kokonaisuus tullaan järjestämään. Kunnat hyväksyisivät edelleen paikalliset opetussuunnitelmien perusteet ja vastaisivat oman koulutuksen järjestämislupansa alla toteutuvan taiteen perusopetuksen lainmukaisuudesta.

Rahoituksen kohdentaminen taiteen perusopetukseen on erittäin kannatettavaa, mutta nykyisellään kohdennusta ei voida taata edes myönnettäessä opetus- ja kulttuuriministeriön tuntiperusteista valtionosuutta kunnalliselle oppilaitokselle.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan kunnille myönnettävää asukasperusteista valtionosuutta saavat vain ne kunnat, jotka opetusta järjestävät. Vuonna 2012 asukasperusteista valtionosuutta taiteen perusopetuksen järjestämiseksi sai 262 kuntaa.

Tuntiperusteisen valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 128 oppilaitosta, joista osa toimii keskenään samassa kunnassa. 

TPO-liitto katsoo, että ehdotuksen vaikutuksia tulee arvioida hyvin tarkasti ja monesta näkökulmasta.

Ehdotus herättää kysymyksen hallinnollisen työn lisääntymisestä niin kunnissa kuin ministeriössä, mikäli kunnat laatisivat erilliset suunnitelmat rahoituksen saamiseksi. Olisivatko kunnat halukkaita rahoituksen hakemiseen ja lisäisikö se taiteen perusopetuksen järjestämistä?

Mikäli kunnille myönnettäisiin rahoitusta samassa suhteessa kokonaiskustannuksiin nähden kuin tuntiperusteista valtionosuutta nykyisellään myönnetään, tarkoittaisi se määrärahojen mittavaa lisäystarvetta. Vuonna 2017 asukasperusteisesta valtionosuudesta kohdentui taiteen perusopetukseen yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa.

Asukaskohtaista valtionosuutta myönnetään kunnan peruspalveluiden järjestämiseen, joita aluehallintoviraston tulee säännöllisesti arvioida. Mihin kokonaisuuteen taiteen perusopetus kunnan palveluissa lukeutuisi, jos sitä ei enää jatkossa katsottaisi peruspalveluksi?

Huomautamme lisäksi, että ehdotuksesta poiketen kuntien tehtävänä ei nykyiselläänkään ole opetussuunnitelmien perusteiden hyväksyminen, ja se tehtävä tulisi jatkossakin säilyttää Opetushallituksella.

16. Ehdotan kunnille myönnettävän asukaskohtaisen valtionosuuden taiteen perusopetuksen euromääräisen laskennallisen perusteen tuplaamista (esim. vuoden 2019 osalta 1,4 euroa/asukas korottamista 2,8 euroon/asukas).

Kannatamme ehdotusta. On myös tärkeää pohtia keinoja, miten kuntia voidaan kannustaa kohdentamaan rahoitus osoitettuun tarkoitukseen, ja kiinnittämään huomiota eri taiteenalojen tasavertaiseen kohteluun rahoitusta käytettäessä.

17. Liittyen ehdotukseen 15 ehdotan, että järjestämisluvat myönnetään jatkossa erikseen myös kunnille. Samoin kuin ehdotan, että yksittäiset koulutuksen järjestämisluvat (muut kuin kunnat) siirtyvät malliin, jossa järjestämislupia ja uusia lupia koulutuksen järjestämiseen hyväksytään tietyin väliajoin, ehdotan että myös kuntien tulisi hyväksyttää yleiset, koko taiteen perusopetuksen mahdollisesti kattavat suunnitelmansa opetuksen järjestämiseen ja rahoittamiseen ministeriöllä. Tämä lisäisi myös tiedonkeruun kattavuutta välillisesti.

Ehdotus on nähdäksemme epäselvä ja toistaa kohtien 8 ja 15 ehdotukset. Mielestämme ehdotus lisäisi järjestämislupien myöntämiseen liittyvää byrokratiaa. Kuntien valmiuksia taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja hankkimiseen tulisi selkiyttää, mutta sen tulisi tapahtua prosesseja yksinkertaistamalla ja helpottamalla.

18. Riippumatta siitä, lisääntyykö taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuusrahoitus, ehdotan ryhmäopetuksen lisääntyvää painottamista taiteen perusopetuksessa. Tämä on uudistus, jonka on tapahduttava kentän sisältä käsin painottaen uusinta tutkimustietoa sekä oppilaslähtöisyyttä.

TPO-liitto katsoo, että rahoitusjärjestelmän tulisi tunnistaa ja vastata pedagogisiin tarpeisiin ja ratkaisuihin kullekin taiteenalalle ominaisella tavalla, eikä pyrkiä määrittelemään niitä.

Taiteen perusopetuksen tavoitteellisuus ja monipuolinen pedagogiikka edellyttävät sekä ryhmä- että yksilöopetusta. Yksilö- ja ryhmäopetus eivät ole toistensa vastakohtia ja kumpaakin toimintatapaa tulee voida soveltaa taidealakohtaisin pedagogisin perustein.

Mielestämme eri taiteenaloilla tulee olla mahdollisuus määritellä oman taiteenalakohtaisen ja pedagogisen asiantuntemuksensa mukaan, miten laadukas opetus järjestetään.

19. Ehdotan, että kunnat ja valtio rahoittaisivat jatkossa pitkäjänteistä taiteen perusopetuksen tutkimusta. Selvitykseni perusteella totean, että tälle on akuutti tarve.

Kannatamme ehdotusta. Taiteen perusopetukseen keskittyvän tutkimuksen lisäksi on tärkeää, että sekä kunnat että valtio huolehtivat siitä, että taiteen perusopetus on kattavasti mukana mm. koulutusta, taidetta- ja kulttuuria sekä vapaa-aikaa koskevissa selvityksissä ja tiedonkeruissa.

Selvityksestä esitettäviä huomioita, jotka eivät liity sellaisenaan mihinkään selvityshenkilön ehdotukseen

Pidämme tärkeänä, että tulevan työryhmän työskentelylle varataan riittävästi aikaa, eikä asioita valmistella kiireellä. TPO-liitto on hyvin mielellään mukana ryhmän kokoonpanossa.

On tärkeää, että tuleva työryhmä pohtii taiteen perusopetusta kokonaisuutena, huomioiden myös yleisen oppimäärän kehittämisen ja sen järjestäjien rahoitustarpeen. Työryhmän tulee myös tarkastella taiteen perusopetuksen suhdetta jatkuvaan oppimiseen ja arvioida eri toimenpiteiden vaikutusta vapaan sivistystyön puitteissa annettavaan taiteen perusopetukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2020 budjettiehdotuksen mukaan ”Käynnistetään taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen taiteen perusopetuksen saavutettavuuden vahvistamiseksi.” Nyt lausunnolla olevan selvityksen toimeksiannossa saatavuuden turvaaminen oli yhtenä työn lähtökohtana, ja selvityshenkilö laajensi näkökulmaa huomioimaan osin myös saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät mielestämme kuitenkaan riittävässä määrin ota huomioon saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista tai turvaamista.

Opetushallituksen rooli on taiteen perusopetuksen sisällön ja pedagogiikan kehittämisen kannalta keskeinen, joten toivomme tämän näkyvän jatkotyöskentelyssä nyt käsillä olevaa selvitystä painokkaammin.

Katso myös: Muiden tahojen aiheesta antamat lausunnot